Joulukuun 5

Kangaskaupan Lilja asetteli joulunvärisiä kankaita esille ja hyräili itsekseen.Ulkona pyrytti,oli perjantai ja itsenäisyyspäivän viikonloppu edessä.Ihmisiä näytti olevan liikkeellä hiukan tavallista enemmän. Lunta näytti tulevan lumitöiksi asti. Joulunaika oli kaupassa kiireistä,mutta Lilja nautti siitä.Touhua riitti ja illalla sai mennä kiitollisin mielin nukkumaan.Juuri,kun hän oli asetellut nauhat järjestykseen,kilahti kello ovella ja pieni tyttö astui sisään hiukan epäröivän näköisenä.Lilja meni tytön luo ja pudisteli lunta tämän vaatteista."Sinähän olet kuin lumiukko!"Lilja nauroi ja kysyi samantien "miten voin auttaa sinua?" Pieni tyttö puri alahuultaan ja katsoi sitten varovasti ympärilleen."Olen etsimässä lahjaa hyvin tärkeälle henkilölle."hän sitten sanoi. Lilja astui taaksepäin ja silmäili itsekin esille asettelemiaan tavaroita miettien.Hetken mietittyään hänen kasvoilleen levisi hymy. Hän astui erään hyllyn luo ja otti esiin kauniin ristipistotyön johon oli kirjottu "Hyvää joulua".Työ oli oikein kaunis ja tyttö katseli sitä pitkään ja kokeili sormellaan seurata taitavasti pisteltyä lankajälkeä.Sitten hänen katseensa osui pieniin ruutuihin ja neulaan.Katsoessaan niitä,hän muisti taas mummin silmälasit.Mummi kyllä kutoi sukkia ja lapasia...sukkia kutoessaan hänellä oli tapana sanoa,ettei tässä tarvita silmiä ollenkaan,sukan kutominen on kuin vanha tuttu polku,jolle askelet ovat painuneet.Mutta pikkutarkka ristipistotyö oli eri lajia.Siinä tarvittiin tarkkoja silmiä.Niinpä tyttö katsoi myyjättäreen ja sanoi"Minä luulen,että tämä on liian vaikea,"ja ennenkuin Lilja ehti muuta sanomaan,tyttö pyrähti jo ulos liikkeestä.Lilja jäi seisomaan ikkunaan ristipistotyö käsissään.Lumipyry sakeni ja tyttö oli jo kadonnut näkymättömiin.