Joulukuun ensimmäisenä

Olipa kerran pieni lumihiutale,joka lähestyessään maata kasvoi hiljalleen suuremmaksi.Kukaties hiutale oli lähtöisin juuri Isä Jumalan kädestä,sillä eihän kukaan voi olla yhtä taitava käsistään,kuin hän. Joulunaika oli lähellä.Sen saattoi aistia.Tuoksut tulvivat joka puolelta niin houkuttelevina ettei leipurin koirakaan oikein tohtinut silmiään ummistaa.Sillä saattoihan käydä niin,että leipurilta kiireessä tipahtaa voinokare lattialle ja kissa ehtii sen nuolemaan.Tai että tuore pulla kierähtää kuin pulkkamäessa lattialle.Ei tässä voi nokosille alkaa,tuumasi koira. Joskus lumihiutale saattaa kätkeä sisäänsä kokonaisen pienen maailman.Tämä tarina kertoo siitä sekä löytämisen ihmeestä jonka pienen joulukaupungin asukkaat saivat eräänä jouluna kokea.